Kunnanhallitus
Pöytäkirja 31.10.2022/Pykälä 215

Kunnanhallitus 31.10.2022 § 215  

13/02.01.00/2022  

Talouden toteutuminen 1.1.-30.9.2022 ja tilinpäätösennuste

Suomessa BKT kasvu on valtiovarainministeriön syksyn ennusteen mukaan 1,7 % tänä vuonna eli 0,2 % parempi kuin kevään ennusteessa arvioitiin. Ensi vuonna kasvu on heikkoa, vain 0,5 %, ja Suomea uhkaa taantuma. Työttömyysaste tänä vuonna paranee edellisestä vuodesta Suomessa 7,7 prosentista 6,6 prosenttiin. Työttömyysasteessa ei ole näkyvissä muutosta ensi vuodelle.

Valtiovarainministeriön syksyn ennusteen mukaan inflaation kasvu Suomessa vuonna 2022 on n. 6,5 %. Inflaatioennuste on noussut koko alkuvuoden osalta. Inflaation kasvu on lisännyt painetta korkojen nousulle ja lyhyet ja pitkät korot ovat kääntyneet kasvuun.

Kaikkiin talouden ennusteisiin sisältyy poikkeuksellisen paljon epävarmuutta. Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti talouden tilannekuvan, eikä se ole sittemmin selkiytynyt oleellisesti. Myöskään covid-19-virukseen liittyvät uhkakuvat eivät ole täysin poistuneet. Kuntatalouden osalta epävarmuutta liittyy myös sote- ja pelastustoimen kustannuskehitykseen sekä hyvinvointialueille siirtyviin kustannuksiin ja tuloihin, joiden lopulliset vaikutukset kuntatalouteen selviävät vasta vuoden 2022 tilinpäätöstietojen valmistuttua.

Mäntsälän kunnan syyskuun ulkoisten toimintatuottojen toteutuma on 77 prosenttia ja ulkoisten toimintakulujen toteutuma on 74 prosenttia talousarviosta. Toimintakate on 73 prosenttia talousarviosta (tasainen toteutuma 75 prosenttia).

Tilikauden tulos syyskuun lopun tilanteessa on n. 5,5 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Tilinpäätösennuste on 0,1 milj. euroa ylijäämäinen. Ennuste syyskuun lopun tilanteessa on parantunut verrattuna kesäkuun ennusteeseen johtuen mm. paremmasta verotulokertymäennusteesta.

Myös kuntakonsernin yhtiöiden tilanne on hyvin epävarma. Erityisesti energian saatavuuden ja hinnan osalta vaikeuksiin on joutunut konserniyhtiöistä Nivos Oy ja jo aiemmin koronaepidemian osalta käyttäjäkadosta kärsinyt Mäntsälän Jäähalli. Kunnanhallitus seuraa molempien yhtiöiden tilannetta tiiviisti. Nivos Oy ei tänä vuonna pysty maksamaan pääomalainalle määriteltyä korkoa (1,6 milj. euroa) ja myös tulevan vuoden osalta koronmaksukykyä ei ole. Tämän asian osalta asia tuodaan erillisenä pykälänä hallituksen ja valtuuston käsittelyyn.

Verotulot

Talouden ja työllisyyden myönteinen kehitys on näkynyt positiivisesti sekä kunnallis- että yhteisöveron viime kuukausien tilityksissä . Alkuvuoden verotulot ovat kasvaneet 6 % vuoteen 2021 verrattuna. Verotulojen toteutumaprosentti on 76 % muutetusta talousarviosta.

Kaikissa verolajeissa on ennustettu kasvua verrattuna aikaisempiin arvioihin. Kunnallisveron suurin muutos johtuu jäännösverojen uudesta arvioidusta kertymärytmistä. Talousarviota esitetään muutettavasti verotuloennusteen osalta. Kunnallisverotuloihin esitetään lisäystä 1,6 milj. euroa, kiinteistöveroihin lisäystä 0,34 milj. euroa ja yhteisöverotuottoihin lisäystä 0,68 milj. euroa. Uusi ennuste on 99,87 milj. euroa (muutos yhteensä 2,62 milj. euroa).

Valtionosuudet

Valtionosuudet ovat kertyneet päätösten mukaisesti. Valtionosuuksia on toteutunut 26,6 milj. euroa eli 74 % muutetusta talousarviosta. Valtionosuudet ovat kasvaneet myös 8 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

Käyttötalousosa

Hallintopalvelualueen toimintamenojen ylitysennuste on n. 3,8 milj. euroa, joka muodostuu pääosin Keski-Uudenmaan sotekuntayhtymän (myöh. Keusote) ylitysuhasta. Keusoten oman toiminnan elokuun lopun tilanteen mukainen ylitysennuste on yhteensä n. 45 milj. euroa, josta laskennallinen Mäntsälän kunnan osuus on 4,6 milj. euroa perustuen toteutuneeseen palveluiden käyttöön. Erikoissairaanhoidon toteutuma on Mäntsälän osalta kuitenkin alittunut reilusti talousarvioon nähden alkuvuoden osalta, jonka vuoksi koko sotetoiminnan ylitys ennustetaan olevan 3,5 miljoonaa euroa. Keusoten ylitykseen haetaan 3,5 milj. euron lisämäärahaa tässä vaiheessa.

Sosiaali- ja terveystoimen ylitykseen liittyy vielä paljon epävarmuutta, koska kuntayhtymän tulokseen vaikuttaa myös keskeneräiset riitatapaukset mm. palkkaharmonisaatioon liittyen, sekä Apotin mahdolliseen alaskirjaukseen.  Hallintopalvelualueen menoylitystä kattaa talousarviota paremmin toteutuneet maa-alueiden myyntivoitot, joita on toteutunut 1,45 milj. euroa (ylitys 0,2 milj. euroa). Kunnassa käynnissä oleva palkanlaskennan ja kirjanpidon palveluntuottajavaihdos Sarastiasta Provincia Oy:lle on edennyt suunnitellusti. Hankkeen menot arvioidaan kuitenkin ylittyvän 0,1 milj. euroa, jonka osalta tukipalveluihin haetaan lisämäärärahaa.

Tekninen ja elinvoimapalvelualueella toimintamenoissa ennustetaan ylitystä 0,85 milj. euroa ja tuloissa 0,35 milj. euroa. Nettovaikutus toimintakatteeseen on 0,5 milj. euroa.  Ylitykset kohdistuvat toimitilapalveluihin ja kuntatekniikkaan, joissa lumisen alkutalven vaikutukset sekä korottuneet lämmityskustannukset nostavat käyttökustannuksia. Toimintatuottoja parantaa Kotokartanon vuokraamisesta syntyneet vuokratulot ja budjetoitua suuremmat metsänmyyntitulot.

Sivistys- ja hyvinvointipalvelualue on ennusteen mukaan alittamassa talousarvion toimintakatteen osalta n. 0,96 milj. euroa. Suurimmat alitukset kohdistuvat varhaiskasvatuksen henkilöstökuluihin ja kotihoidon tukeen. Tulopuolella hanketuloissa ja sairasvakuutuskorvauksissa ennustetaan ylitystä, jonka johdosta toimintakate paranee.

Investoinnit

Investointimenoja 30.9 mennessä on toteutunut n. 7,7 milj. euroa, joka on 63 % talousarviosta. Tekninen lautakunta on esittänyt talousarviomuutoksia investointiosaan seuraavasti:

Talonrakennuksen osalta esitetään Koskenrannan päiväkoti Amandalle yhteensä 1,10 milj. euron lisämäärärahaa. Muista investointikohteista siirretään kyseiselle hankkeelle 0,71 milj. euroa sekä esitetään erillinen lisämääräraha 0,39 milj. euroa.

Kuntatekniikan osalta esitetään lisämäärärahaa Lempivaaran hankkeeseen tulojen osalta 0,20 milj. euroa ja menojen osalta 0,37 milj. euroa.

Linnala II alueeseen haetaan lisämäärärahaa 0,10 milj. euroa.

Antintien hulevesiviemäröintiin siirretään muista käyttämättömistä investointikohteista 0,053 milj. euron lisämääräraha sekä esitetään erillinen lisämääräraha 0,097 milj. euroa.

Lisäksi esitetään tulomäärärahaa Hirvihaaran hiihtokeskuksen hankkeelle 0,09 milj. euroa.

Teknisen lautakunnan esittämät investointiosan määrärahamuutokset  yhteensä:  Investointitulojen lisäys 0,29 milj. euroa ja investointimenojen lisäys 0,957 milj. euroa, nettoinvestointien lisäys 0,667 milj. euroa.

Kunnan lainamäärä 30.9.2022 oli 94,2 milj. euroa eli 4489 euroa/asukas. Konsernin lainakanta 30.9.2022 tilanteessa on n. 187 milj. euroa (n. 8 909 euroa/asukas). Konsernilainat lisättynä vuokravastuilla on n. 9 829 euroa/asukas. Kunnan ja konsernin lainoissa on hienoista laskua. Konsernitiedot ovat arvioita, koska kunta ei tee täydellistä konsernitilinpäätöstä kesken vuoden ja kuntayhtymien tietoja ei ole päivitetty.

Valmistelija Talousjohtaja Samola Riitta

Esittelijä Kunnanjohtaja Laurila Hannu

Päätösehdotus Kunnanhallitus

Käsittely: Talousjohtaja Riitta Samolaa kuultiin asiantuntijana pykälän yhteydessä.

Päätös Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti.

 Liite 1. Osavuosikatsaus 3/2022