Sivistyslautakunta
Pöytäkirja 15.11.2022/Pykälä 195

Sivistyslautakunta 15.11.2022 § 195  

106/00.02.00/2022  

"Kuntaliitto toteutti alkusyksystä 2022 selvityksen kuntien tavoista muistaa vastasyntyneitä kuntalaisia ja samalla houkutella kuntaan uusia asukkaita. Manner-Suomen 293 kunnasta tieto muistamisesta saatiin 280:stä, eli 96 % kaikista kunnista.

Vastasyntyneiden muistaminen kunnittain

129 kuntaa muisti vastasyntyneitä kuntalaisia. Kunnilla oli erilaisia tapoja muistaa vastasyntyneitä. Näitä olivat (1) vauvaraha, (2) lahjakortit, palvelusetelit ja kululaskujen maksaminen, sekä (3) tavaralahjat. Myös eri muistamistapojen yhdistelmiä oli joissain kunnissa käytössä.

Vauvarahaa vuonna 2022 maksoi Suomessa 58 kuntaa. Vuonna 2019 vastaava luku oli 27. Vauvarahan määrä vaihteli 50 eurosta 10 000 euroon. Keskimäärin kunnat maksoivat vauvarahaa 500 euroa, kun taas vuonna 2019 keskimääräinen summa oli 350 euroa.

Vauvarahaa maksaneet kunnat olivat useimmiten n. 2000-2500 asukkaan kuntia. Asukasmäärältään pienimmässä vauvarahaa maksavassa kunnassa asui 700 asukasta, kun suurin niistä oli 20 000 asukkaan kunta. Tarkastelussa tulee ottaa huomioon se, että 58 vauvarahaa maksavasta kunnasta 56 kuntaa oli alle 10 000 asukkaan kuntia.

Maakunnittain tarkasteltuna vauvarahaa maksettiin vuonna 2022 eniten Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Etelä-Pohjanmaan maakunnissa. Vähiten vauvarahaa maksavia kuntia oli Uudellamaalla, Kanta-Hämeessä, Kymenlaaksossa ja Pirkanmaalla."

Lähde: Vastasyntyneiden muistaminen kunnissa 2022, Kuntaliitto 2022 (Siiri Tuovila Korkeakouluharjoittelija Suomen Kuntaliitto ry)

Kuntaliiton selvityksestä käy hyvin ilmi, että kunnat käyttävät hyvin erilaisia keinoja syntyvyyden ja muuttoliikkeen suunnan muuttamiseksi. Tilastojen valossa kannustimien toimivuus ei kuitenkaan näyttäisi olevan pitkällä tähtäimellä riittävä houkutin uusien kuntalaisten saamiseksi. Perheet ja muuttajat odottavat muutakin kuin tukia ja perheille tärkeää ovat kunnan kokonaisvaltaiset hyvät palvelut. Vauvaraha on ollut vaikuttava kannustin erityisesti niissä kunnissa, joissa väestönmäärä ja syntyvyys ovat pieniä. Näissä kunnissa vauvaraha on vaikuttanut syntyvyyteen sekä perheiden sijoittumiseen. Näissä kunnissa vauvaraha ei ole ollut kertaluonteinen vaan jatkuva esimerkiksi 1000 euroa joka vuosi viiden vuoden ajan. Määräaikaisesti jatkuvalla vauvarahalla on pyritty sitomaan lapsiperheet pidempiaikaisesti kuntaan.

Joissakin kunnissa on luovuttu vauvarahasta, koska verottaja ei pidä vauvarahaa verovapaana sosiaalietuutena. Kunnan myöntämä vauvaraha on veronalaista ansiotuloa. Korvauksen saaminen riippuu vanhempien omista valinnoista ja toiminnasta, koska vauvaraha maksetaan vastasyntyneen lapsen vanhemmille siitä hyvästä, että he saavat lapsen asuessaan kyseisen kunnan alueella. Vauvarahaa ei siten voida pitää vastikkeettomasti saatuna lahjana. Tämän vuoksi osa vauvarahaa maksaneista on ryhtynyt muuttamaan vauvarahaa erilaisiksi muistamisiksi. Lahjakortti, palvelusetelit ja erilaiset tuotteet ovat nyt yleisiä muistamistapoja. Joissakin kunnissa lapsiperheitä tuetaan myös jo maksuttomalla varhaiskasvatuksella ja kotihoidon kuntalisällä, jolloin kuntaan syntyneitä vauvoja ei välttämättä muisteta erikseen.

Vauvarahaa ja syntyneiden lapsien muistamisia on käsitelty viime vuosina useiden kuntien päätöksenteossa. Kuten Kuntaliiton vuoden 2022 selvityksestä käy ilmi erilaiset muistamiset ja vauvaraha ovat käytössä lähinnä väestöltään pienissä ja vähäisen syntyvyyden kunnissa. Väestöltään isommissa kunnissa on myös käsitelty vauvarahaa ja usein kuntien päätöksenteossa on päädytty siihen, että muut toimet ovat tehokkaampia kuin suora taloudellinen tuki lapsiperheille. Näissä kunnissa on korostettu, että muut keinot ovat pitkällä tähtäimellä tehompaampia lapsiperheiden ja muuttajien houkuttelemisessa kuntaan. Näitä keinoja ovat olleet mm. tonttiale-kampanjat, maksuttoman varhaiskasvatuksen tarjoaminen, lapsiystävällisen kuntamallin kehittäminen jne. Osassa kunnissa on myös koettu vauvarahan maksamisen tuovan imagohaittaa ja rinnastumista kuihtuviin alueisiin.

Mäntsälän kunnan sivistyslautakunnan vuoden 2023 talousarviotavoitteisiin sisältyy Lapsi Ystävällisen kuntamallin käyttöönoton valmistelun aloittaminen ja eteenpäin vienti. Lapsiperheiden palveluihin ja kuntalaisten sujuvaan arkeen panostaminen Mäntsälän strategiassa palvelevat myös pitkäjänteisesti lapsiperheiden silmissä Mäntsälän huokuttelevuutta asuinpaikkana.

Valtuustoaloitteessa esitettiin myös, että Mäntsälässä aletaan maksamaan 2000 euron tukea Mäntsälässä sijaitsevan ensiasunnon ostajalle / Mäntsälään ensiasunnon rakentavalle. Sivistys- ja hyvinvointipalvelualue ei ole asiantuntija  asunnon ostamiseen ja rakentamiseen liittyvissä kysymyksissä ja on järkevää pyytää kuntakehityslautakunnalta lausuntoa valtuustoaloitteeseen tältä osin.

Valmistelija Sivistysjohtaja Timo Ahvo, sähköposti timo.ahvo(@)mantsala.fi

Esittelijä Sivistysjohtaja Ahvo Timo

Päätösehdotus Sivistyslautakunta pyytää kuntakehityslautakuntaa arvioimaan ja antamaan lausunnon esityksestä, että Mäntsälässä aletaan maksamaan 2000 euron tukea Mäntsälässä sijaitsevan ensiasunnon ostajalle / Mäntsälään ensiasunnon rakentavalle. Kuntakehityslautakunnan vastauksen jälkeen sivistyslautakunta arvioi asukasluvun lisäämiseen ja perheiden tukemiseen liittyvien toimien kokonaisuutta. 

Päätös Hyväksyttiin esityksen mukaan.

 Liite 1. Aloite