Sivistyslautakunta
Pöytäkirja 22.10.2024/Pykälä 94

Sivistyslautakunta 24.09.2024 § 86 

Mäntsälän kunnan sivistys- ja hyvinvointipalveluiden käyttämien kiinteistöjen kokonaistarkastelua on tehty vuosien 2023 ja 2024 aikana. Vuonna 2023 tilattiin Finnish Consulting Groupilta (FCG) strateginen tilaselvitys. FCG:n strategisen tilaselvityksen tehtävänanto oli tarkastella Mäntsälän kunnan päätöksentekoa varten sivistys- ja hyvinvointipalvelujen rakennuksia sekä niihin liittyviä toteuttamismahdollisuuksia seuraavista näkökulmista: rakennusten hyödyntämispotentiaali pedagogis-toiminnallisesta näkökulmasta, mahdollisten muutosratkaisujen toteuttaminen, arvioida tarkastelun kohteena olevien palvelujen sijoittumista nykyisiin kiinteistöihin ja uudisrakentamistarpeita sekä optimoida tilatarpeet kestävästi suhteutettuna arvioituun palvelutarpeeseen.

Strategista tilaselvitystä tarkennettiin Mäntsälän kunnan omalla tilatarveselvityksellä. Jatkotyöskentelyä ohjasi kunnanhallituksen nimittämä ohjausryhmä. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi kunnanhallituksen puheenjohtaja Tapio Havula. Ryhmään kuuluivat myös kunnanvaltuuston puheenjohtaja Pihla Keto-Huovinen, sivistyslautakunnan puheenjohtaja Matti Virpiaro, hyvinvointilautakunnan puheenjohtaja Pauli, Goltz, tekninen ja elinvoima lautakunnan puheenjohtaja Christina Kalenius ja kuntakehityslautakunnan puheenjohtaja Jyrki Kosonen. Viranhaltijoista ryhmään kuuluivat kunnanjohtaja Hannu Laurila, tekninen johtaja Mika Pynttäri, sivistysjohtaja Timo Ahvo ja talousjohtaja Riitta Samola. Ryhmän sihteerinä toimi opetuspäällikkö Janne Mäkinen. Ohjausryhmän työtä tuki viranhaltijoista koostunut valmisteluryhmä.

Vuonna 2023 ja 2024 tehty valmistelutyö on jakautunut kahteen osa-alueeseen: Vapaa-aikapalveluiden tilojen ja opetuksen tilojen tarkasteluun. Hyvinvointilautakunan toiminnan alla ovat vapaa-aikapalvelut ja sivistyslautakunnan toiminnan alla ovat opetuspalvelut. Tilatarveselvityksessä on tuotu tarkasteluun edellä mainittujen toimintojen lisäksi myös laajemmin Mäntsälän kunnan investointitarpeet, joka mahdollistavat investointien kokonaisharkinnan.

Opetuspalvelut

Tilatarveselvityksessä tehtiin perusopetukseen uusi oppilasennustemalli, jossa tarkastellaan syntyneiden ikäluokkaa ja kyseessä olevan ikäluokan lasten määrän muutosta koulun aloitushetkeen saakka. Mallissa oletuksena on, että seitsemässä vuodessa ikäluokkaan tulee keskimäärin 23 prosenttia muuttovoittoa, kun lapset aloittavat oppivelvollisuuskoulutuksen seitsemän vuoden ikäisenä. Tämän jälkeen perusopetuksen ikäluokissa tapahtuu vaihtelua yhdeksän vuoden aikana, mutta muutokset ovat suhteellisen pieniä ja aloittava ikäluokka on perusopetuksen päättöluokalla melko samankokoinen kuin koulun aloitushetkellä. 

Oppilasmäärän lasku 2020-luvun puolen välin jälkeen vaikuttaa erityisesti siihen, kuinka monta ryhmää tullaan perustamaan koulunsa aloittaville oppilaille. Ryhmien määrän vähenemisellä alakouluissa on yhteys tarvittavaan henkilöstömäärään, joka pienenee suhteessa ryhmien lukumäärään. Yläkoulun ja lukion osalta tarkastelujaksolla ryhmien määrän väheneminen näkyy aluksi opetukseen käytettävässä tuntikehyksessä eikä vielä samalla tavalla kuin alakouluissa henkilöstömäärässä.

Perusopetuksen oppilaiden väheneminen heijastuu myös koulujen käyttöasteessa. Vuoden 2023 tilastointipäivän perusopetuksen oppilasmäärä oli 2550. Jo tällä hetkellä osassa kouluista on melko alhainen käyttöaste ja koulukiinteistöissä olisi kapasiteettia ottaa vastaan suurempi oppilasmäärä. Koulutilojen käyttöaste tulee laskemaan 2020-luvun loppuun mennessä kaikissa kiinteistöissä. Koulurakennusten yhteinen käyttöaste on nykyhetkellä keskimäärin 76 prosenttia ja laskee ennustekaudella 57 prosenttiin, joka tarkoittaa nykyhetkeen verrattuna 662 oppilaspaikan vapautumista. Kokonaisuudessaan Mäntsälän perusopetuksen kouluissa on 3339 oppilaspaikkaa ja ennusteen mukaan niitä on vuonna 2030 vapaana 1451 paikkaa.

Tilatarveselvityksessä tavoitteena oli tarkastella erityisesti Myllymäen koulun tilahankkeen ratkaisuvaihtoehtoja. Myllymäen koulun kiinteistön ratkaisun tarkastelussa on huomioitava sen vaikutukset Mäntsälän keskustan ja keskustan alueen lähellä olevaan kouluverkon kokonaisuuteen. Kokonaistarkastelulla tuodaan päätöksentekoon muutoksen hallinnan näkökulma ja kiinteistötarpeiden muutoksen taustalla olevien tekijöiden vaikutusten arviointi. Jos tätä ei tehdä, Myllymäen koulua koskevien ratkaisujen arviointi muuttuu mahdottomaksi. Toisena tavoitteena on eri vaihtoehtojen keskinäinen arviointi. Kokonaisuuden tarkastelulla pyritään myös kuvaamaan tulevan kehityksen suuntaa koko kouluverkossa ja tukemaan päätöksentekoa. Skenaariotyöskentelyllä pyritään arvioimaan erilaisia kehityskulkuja. Tarkastellut skenaariot ovat:

-        A-versio - FCG-mallin sovellus

-        B-versio - Tuusula-sopimus puretaan 

-        C-versio - Myllymäen koulua ei rakenneta

Skenaarioiden taustalla on arvioitu oppilasmäärän vaikutuksia kiinteistötarpeisiin, opetukseen saatavan valtionosuuden kehityksen suuntaa ja henkilöstötarvetta tulevaisuudessa sekä toimintatulojen ja -menojen suhdetta. Pedagogisesta näkökulmasta skenaariot lähtevät kahdesta yhtenäiskoulusta Mäntsälän kunnan keskustan alueella ja oppilaan yhtenäisen koulupolun rakentamisesta.

Perusopetuksen oppilasmäärän pieneminen aiheuttaa kolme hallittavaa tekijää opetuspalveluihin. Ensimmäisenä on tilankäytön hallinta, toisena henkilöstömäärän hallinta ja kolmantena talouden hallinta. Nämä kaikki vaikuttavat oppilaan opetuksen toteuttamiseen. Skenaarioiden arvioinnissa on otettu huomioon nämä lähtökohdat.

Eri skenaarioiden vertailussa A-version henkilöstökustannusten väheneminen on suurin.  Opetuspalveluiden talouden osalta haasteellisin asia on oppilasmäärän vähenemisen aiheuttama epäsuhta toimintatuloissa ja toimintamenoissa. Nykyisellä opetuksen toteuttamisen rakenteella toimintamenojen säästö on noin 1,24 miljoonaa euroa. Samanaikaisesti oppilasmäärään sidottu valtionosuus kuitenkin laskee huomattavasti enemmän. Valtionosuuden lasku on noin 3,5 miljoona euroa. Toimintatulojen laskeminen on siis suurempaa kuin nykyisellä toimintarakenteella toteutuva toimintamenojen pienentyminen, jolloin rahoitukseen nykyrakenteella muodostuu 2,6 miljoonan euron vaje.

Toimintatulojen ja toimintamenojen epäsuhdasta syntyy tilanne, jossa opetuksen toimintamenot uhkaavat painottua entistä enemmän välillisiin kustannuksiin eli kiinteistöihin, ruoka- ja siivoushuoltoon, kun taas oppilaiden opetukseen menevä osuus pienentyy jatkuvasti. Tämä aiheuttaa paineen kunnan omarahoitusosuuden kasvulle.

Oppilaiden opetuksen toteutuminen edellyttää pätevää henkilöstöä, oppimateriaaleja ja -tarvikkeita sekä asianmukaisia tiloja. Jotta Mäntsälän opetuspalveluiden laadukas toiminta voidaan turvata, tulee tämän vuosikymmenen aikana suunnitelmallisesti ratkaista toimintaan ja talouteen liittyvät haasteet. Opetuspalveluiden haaste on rakenteellinen. Rakenteellinen haaste liittyy oppilasmäärän pienentymiseen ja siihen liittyvään tarpeeseen sopeuttaa toimintaa ja menoja nykyistä huomattavasti toiselle tasolle niin, että turvataan lasten ja nuorten laadukas opetus ja mahdollisimman yhtenäinen koulupolku perusopetuksessa.

Mäntsälän kunnan investointisuunnitelmiin sisältyy paljon muitakin investointikohteita kuin sivistys- ja hyvinvointipalvelualueen talonrakennus- tai perusparannuskohteet. Tämän takia on tärkeää, että kunnan toimintaa ja siihen liittyviä kiinteistötarpeita tarkastellaan myös laajempana kokonaisuutena kuin vain yhden palvelualueen tarpeita tutkien.

Tekninen ja elinvoimapalvelualueen investointisuunnitelmassa on kunnan talouden kantokyvyn ja hallinnan kannalta isoja haasteita. Haasteisiin liittyy myös rahoitus ja kunnan mahdollisuus kattaa tulorahoituksella ja lainoilla investoinnit. Toimenpideohjelmaluonnoksessa käsitellyt kiinteistöjen investointitarpeet ovat mittavia. Kun niiden lisäksi tarkastellaan muita tarpeellisia investointeja, joudutaan tekemään priorisointia ja myös investointien järjestyksen arvottamista sekä investointien tarpeellisuuden tarkastelua. Esimerkiksi vesiliikuntakeskuksen investointi siirtää muita isompia hankkeita eteenpäin, jos se toteutetaan 2020-luvun loppupuolella. Tilatarveselvityksessä opetuspalveluiden investointien vertailussa suositettiin skenaarioista A-versiota, jonka investointitarpeet ovat kustannuksiltaan pienimmät.

Mäntsälän kunnan käyttötaloudessa sivistys- ja hyvinvointipalveluiden toimintamenot muodostavat noin kaksi kolmasosaa kaikista kunnan menoista. Tekninen ja elinvoiman palvelualueen toimintamenoista suuri osa kytkeytyy sivistys- ja hyvinvointipalveluiden sisäisiin vuokriin, jotka ovat teknisen palvelualueen ulkoisia toimintamenoja.

Kunnan muilla palvelualueilla ei ole tarvittavaa kykyä sopeuttaa toimintaansa vastaamaan opetuspalveluihin muodostuvaa tulojen ja menojen epäsuhtaa, jos opetuspalveluihin muodostuvaa rakenteellista haastetta ei pystytä ratkaisemaan. Tämä tarkoittaa myös kunnan muun toiminnan liikkumavaran kapenemista ja kunnan investointikyvyn pienentymistä.

Sivistys- ja hyvinvointipalvelualueen tilojen käytön toimenpideohjelman luonnosversiossa (liite 1) vuosille 2025-2030 ei päätetä yksittäisen hankkeen toteutuksesta, yksikön lopettamisesta tai toimintojen yhdistämisistä. Toimenpideohjelma esitetään lausuntojen jälkeen kunnanvaltuustolle hyväksyttäväksi, jotta poliittisesti osoitetaan valmistelun suunta, otetaan huomioon investointien kokonaisuus ja niiden tärkeysjärjestys sekä kunnan talouden liikkumavara. Hyväksytty toimenpideohjelma ohjaa myös kuntalaisten osallisuustyöskentelyn valmistelua ja päätösten tueksi tehtävää vaikututusten arviointia.

Sivistyslautakunnalle on valmisteltu toimenpideohjelmaluonnosta koskeva osallisuustyöskentelyn suunnitelma. Toimenpideohjelmaluonnoksesta pyydetään lausunnot vaikuttamistoimielimiltä, henkilöstöjärjestöiltä ja koulujen vanhempainyhdistyksiltä. Osallisuustyöskentelyn suunnitelma on liitteenä 2.

Valmistelija Sivistysjohtaja Timo Ahvo, sähköposti timo.ahvo(@)mantsala.fi, opetuspäällikkö Janne Mäkinen, sähköposti janne.makinen(@)mantsala.fi, hyvinvointipäällikkö Vuokko Leirimaa, sähköposti vuokko.leirimaa(@)mantsala.fi

Esittelijä Sivistysjohtaja Ahvo Timo

Päätösehdotus Sivistyslautakunta merkitsee tiedoksi Sivistys- ja hyvinvointipalvelualueen tilojen käytön toimenpideohjelman 2025-2030 valmistelun.

Sivistyslautakunta hyväksyy osallisuustyöskentelyn suunnitelman ja pyytää lausunnot toimenpideohjelmaluonnoksesta 16.10.2024 mennessä.

Käsittely Käsittelyn aikana jäsen Eerik Brusila teki seuraavan vastaesityksen:

 Sivistyslautakunta merkitsee tiedoksi Sivistys- ja hyvinvointipalvelualueen tilojen käytön toimenpideohjelman 2025-2030 valmistelun. Lautakunta kuitenkin painottaa, että toimenpideohjelma on luonnos ja skenaarioissa eteneminen vaatii lisäpäätöksiä.

 Jäsen Lauri Ylimartimo kannatti esitystä.

 Koska asiasta oli tehty esittelijän esityksestä poikkeava vastaesitys puheenjohtaja totesi, että asiasta on äänestettävä ja ehdotti nimenhuutoäänestystä esittelijän esityksen ollessa jaa ja Eerik Brusilan esityksen ollessa ei. 

 Äänestyksessä esittelijän esityksen puolesta äänesti neljä jäsentä (Martti Nykänen, Heidi Hoffman, Päivi Koski ja Matti Virpiaro) ja Eerik Brusilan esityksen puolesta äänesti neljä jäsentä (Eerik Brusila, Lauri Ylimartimo, Osku Karttunen ja Niina Pohjonen). Puheenjohtaja totesi, että kuntalain mukaan äänten mennessä tasan, päätökseksi tulee ehdotus, jota puheenjohtaja on äänestänyt.

Päätös Puheenjohtaja totesi sivistyslautakunnan äänestyksen perusteella hyväksyneen esittelijän päätösehdotuksen.

 Liite 1. Sivistys- ja hyvinvointipalvelualueen tilojen käytön toimenpideohjelmaluonnos 2025-2030

 Liite 2. Osallisuustyöskentelysuunnitelma

Sivistyslautakunta 22.10.2024 § 94  

650/12.00.00/2024  

Sivistys- ja hyvinvointipalvelualueen tilojen käytön toimenpideohjelman luonnoksesta vuosille 2025-2030 pyydettiin lausuntoja 14.10.2024 mennessä. Lausuntoja saatiin 20 kappaletta. Lausunnon antoivat vaikuttamistoimielimet, koulujen vanhempainyhdistykset, yksittäiset kuntalaiset, Ohkolan kyläyhdistys, työsuojeluvaltuutettu, Mäntsälän opetusalan paikallisyhdistys, vapaa-aikapalvelut, Mäntsälän kirjasto ja Mäntsälän koulut.

Vaikuttamistoimielinten lausunnoissa pohditttiin kirjaston sijoittamisehdotusta, joka lausunnoissa nähtiin periaatteessa hyvänä Hepolan kouluun. Hepolan etuna koettiin esteettömyys, mutta kirjaston paikka tulisi päätää pysyvänä ei väliaikaisena ratkaisuna. Ikäihmisten neuvosto piti vesiliikuntakeskuksen rakentamista tärkeänä hyvinvoinin edistämiseksi. Neuvosto näki, että vapautuvia tiloja voisi käyttää esimerkiksi ikäihmisten yhteisöllisen asumiseen. Lapsi- ja perheasiainneuvosto näki veto- ja pitovoiman näkökulmasta, että palveluja tulee olla koko kunnan alueella, ei vain keskustassa. Neuvoston näkemyksen mukaan kirjasto ja muusiikkiopisto tulisi sijoittaa samaan kiinteistöön. Neuvoston näkemys oli myös, että nuorisotilat pitäisi sijoittaa monitoimitaloon. Neuvosto pohti myös Enhroosin ja Myllymäen koulun kokoa, eli tuleeko siitä liian iso, jos koulut yhdistetään. Nuorisovaltuuston näkemyksen mukaan musiikkiopiston toiminta tulee sijottaa yhteen paikkaan. Nuorisovaltuusto kannattaa skenaario A:ta, koska Tuusula-sopimus takaa etelämäntsäläläisille nuorille yläkoulun käyntimahdollisuuden lähellä omaa asuinpaikkaa.

Vanhempaintoimikuntien, -neuvostojen ja -yhdistysten lausunnoissa kannetaan huolta kyläkoulujen lakkauttamisesta ja sen mahdollisesta vaikutuksesta kylälle/kylille. Huolta kannetaan muutosten vaikutuksista lasten koulumatkoihin ja vaikutuksista lasten hyvinvointiin ja sosiaaliseen elämään. Lausunnoissa epäillään myös syntyykö koulujen vähenemisestä säästöjä ja suurempia kouluyksiköitä vierastetaan. Useissa lausunnoissa ehdotetaan myös oppilaksiottoalueiden tarkastelua, jotta tuettaisiin kyläkoulujen elinvoimaisuutta. Koulumatkojen pidentymistä ei pidetä hyvänä ja nähdään, että ne lisäävät kustannuksia. Ehnroosin ja Myllymäen koulujen vanhempainyhdistykset eivät jättäneet omaa lausuntoaan, koska ne ovat ottaneet jo aiemmin yhtenäiskouluvalmistelussa kantaa omiin tilakysymyksiinsä.

Ohkolan kyläyhdistyksen lausunnossa korostetaan koulun ja kylän välistä sidettä. Koulu lisää kylän yhteisöllisyyttä ja kylän vetovoimaa. Lausunnossa mainitaan myös, ettei nähdä kyläkoulujen lakkauttamista tarpeellisena taloudellisista tai pedagogisista syistä sekä epäillään myös onko lakkauttamisilla säästövaikutuksia.

Kuntalaislausunnoissa vastustetaan Ohkolan koulun lakkauttamista. Toisessa lausunnossa korostetaan sitä, että koulun lakkauttaminen pidentää oppilaiden koulumatkoja ja -päiviä. Lausunnossa myös todetaan, että lakkauttamiselle ei ole taloudellisia perusteita.

Mäntsälän opetusalan paikallisyhdistyksen lausunnossa korostetaan lähikouluperiaatetta, jota erikokoisten koulujen olemassaolo tukee. Lausunnossa nostetaan esille se, että tilatarveselvitys ei huomioi lukion elinvoimaisuutta. Tämän takia yhdistys kannattaa Tuusulan koulusopimuksen purkamista ja yläkoululaisten oppilaiden koulunkäynnin osoittamista Mäntsälän keskustaan, jolloin oppilaat todennäköisemmin jäisivät myös opiskelemaan Mäntsälän lukioon. Lausunnossa nostetaan esille hyvästä henkilöstöpolitiikasta huolehtiminen. Opetuspalveluiden työsuojeluvatuutetun lausunnossa nostetaan myös esille Mäntsälän lukio ja sen elinvoimaisuus. Lausunnossa pohditaan samalla tavoin kuin paikallisyhdistys, että koulusopimuksen purkaminen voisi lisätä lukion elinvoimaisuutta.

Koulujen antamissa lausunnoissa toivotaan kouluyksiköiden säilyttämistä. Koulut pohtivat lausunnoissaan myös koulujen toiminnallisuuteen liittyviä asioita. Ryhmäkokoja mietitään; mikä on sopivan kokoinen kouluyksikkö ja mitä haasteita on isoissa kouluyksiköissä, voidaanko kyläkouluja tukea oppilaaksiottorajoaja muuttamalla, henkilökunnan työtä ja virkojen määrää pohditaan niin ikään. Lisäksi toivotaan suunitteluun pitkäjänteisyyttä.

Lausunnoista tehty yhteenveto ja lausunnot ovat liitteenä. Alkuperäisistä lausunnoista on poistettu henkilötiedot.

Sivistys- ja hyvinvointipalvelualueen tilojen käytön toimenpideohjelma vuosille 2025-2030 on tilojen käytön strategisen suunnittelun lähtökohta 2020-luvun loppuvuosille. Nyt annetut lausunnot antavat näkökulmia  strategisen suunnittelun konkretisoimiseksi ja tarkemmalle jatkosuunnittellulle.

Lausunnonantajien esille nostamat asiat ja näkökohdat huomioidaan seuraavaan vaiheen suunnittelussa.

FCG:n tekemässä strategisessa tilaselvityksessä ja Tilatarveselvityksessä  tutkittiin sivistys- ja hyvinvointipalvelualueen tilojen keskeisiä haasteita, Opetuksen puolella keskeisin havainto näissä selvityksissä oli tilaväljyys ja sen lisääntyminen tulevaisuudessa ja kuinka tätä ilmiötä hallitaan. Toisena keskeisenä asiana on Myllymäen koulun tilaratkaisu. Skenaariotyöskentelyllä on tähdätty Myllymäen kouluhankkeen tilatarpeen määrittelyyn suhteessa koko opetuspalveluiden tilojen käyttötarpeisiin tulevaisuudessa.

Lausunnoissa keskityttiin luonnollisesti sivistys- ja hyvinvointipalvelualueen tiloihin. Poliittisten toimielinten tulee huomioida päätöksenteossa myös muut investoinnit ja kytkeä jatkovalmistelu kunnan kiinteistöjen ja muiden investointitarpeiden kokonaisuuteen, jotta kunnan kiinteistöhallinnan kokonaisuus on hallittu ja taloudellisesti kestävä. Lausunnoissa ei nostettu erityisesti esille tätä näkökulmaa ja ei myöskään otettu kantaa siihen, kuinka ratkaistaan lasten määrän väheneminen ja siitä johtuva oppilasmäärän pieneneminen kouluissa. Palvelutarpeen pieneneminen vaikuttaa myös henkilöstön määrään ja tämä näkökulma jäi myös lausunnoissa vähälle huomiolle.

Sivistys- ja hyvinvointipalveluiden talouden näkökulmasta on tärkeää, että palvelutarpeen pienenemiseen vastaamista ja henkilöstösuunnittelua päästään tekemään pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti. Selvää on, että erityisesti opetuspalveluiden toimintaa tulee sopeuttaa kuluvan vuosikymmenen aikana, koska kunnan yleiskatteellinen valtionosuus pienenee ja sitä myötä kunnan tulorahoitus vähenee. Nykyisellä opetuksen toteuttamisen rakenteella toimintamenoja voidaan säästää noin 1,24 miljoonaa euroa. Samanaikaisesti oppilasmäärään sidottu valtionosuus kuitenkin laskee huomattavasti enemmän. Valtionosuuden lasku on noin 3,5 miljoona euroa. Toimintatulojen laskeminen on siis suurempaa kuin nykyisellä toimintarakenteella toteutuva toimintamenojen säästö, jolloin rahoitukseen nykyrakenteella muodostuu 2,6 miljoonan euron vaje.

Opetuspalveluiden kaksi suurinta menokohdetta ovat henkilöstö ja kiinteistöt, joita molempia tulee tarkastella pitkällä tähtäimellä suunnitelmallisesti. Suunnitelmallinen toiminta antaa mahdollisuuden tehdä systemaattista osallisuustyöskentelyä, johon viitattiin useissa lausunnoissa. Toinen vaihtoehto on se, että rakenteellinen sopeuttaminen tehdään aina talousarviovalmistelun yhteydessä, jolloin se ole suunnitelmallista.

Sivistys- ja hyvinvointipalvelualueen tilojen käytön toimenpideohjelmassa vuosille 2025-2030 jatkotarkastelu ehdotetaan tehtäväksi ohjelmassa esitetyn skenaarion A:n mukaisesti. Se on arvioitu toiminnallisesti ja taloudellisesti kestävimmaksi ratkaisuksi.

Kunnan toimintojen kokonaisuuden kannalta on tärkeää, että  lautakunnat, kunnanhallitus ja kunnanvaltuusto tekevät selvän linjauksen tilojen käytön suunnittelun lähtökohdista, jotta seuravaana vaiheen suunnittelu voidaan aloittaa.

Sivistys- ja hyvinvointipalvelualueen tilojen käytön toimenpideohjelmassa vuosille 2025-2030 ei päätetä kouluyksiköiden lakkauttamisesta tai toimintojen sijottumisesta skenaarioissa esitetyillä tavoilla.

Valmistelija Sivistysjohtaja Timo Ahvo, sähköposti timo.ahvo(@)mantsala.fi

Esittelijä Sivistysjohtaja Ahvo Timo

Päätösehdotus Sivistyslautakunta hyväksyy sivistys- ja hyvinvointipalvelualueen tilojen käytön toimenpideohjelman vuosille 2025-2030 toimivaltaansa kuuluvin osin.

Käsittely Sivistysjohtaja Timo Ahvo ja hyvinvointipäällikkö Vuokko Leirimaa esittelivät asiaa kokouksessa. 

 Esittelyn aikana sivistysjohtaja Timo Ahvo toi esiin, että vammaisneuvoston lausunto oli saapunut määräajan jälkeen, minkä vuoksi sitä ei ole sisällytetty esityslistan liitteisiin. Vammaisneuvoston lausunto viedään pöytäkirjaan erilliseksi liitteeksi

 Käsittelyn aikana jäsen Eerik Brusila teki seuraavan vastaesityksen. Sivistysjohtajan päätöksen lisäksi sivistyslautakunta päättää seuraavasti: Lautakunta kuitenkin painottaa, että nyt ei tehdä lakkautuspäätöksiä vaan lapsimäärän kehittymistä seurataan ja tilannetta tarkastellaan tulevaisuudessa uudestaan, jos yksiköiden toiminta vaarantuu alhaisen lapsimäärän vuoksi.

 Jäsenet Martti Nykänen ja Osku Karttunen kannattivat esitystä.

 Koska asiasta oli tehty esittelijän esityksestä poikkeava vastaesitys puheenjohtaja totesi, että asiasta on äänestettävä ja ehdotti nimenhuutoäänestystä esittelijän esityksen ollessa jaa ja Eerik Brusilan esityksen ollessa ei.

 Äänestyksessä esittelijän esityksen puolesta äänesti kaksi jäsentä (Heidi Hoffman ja Matti Virpiaro) ja Brusilan esityksen puolesta äänesti viisi jäsentä (Eerik Brusila, Martti Nykänen, Emmi Tuomisto, Liisa Tamminen ja Osku Karttunen).

 Puheenjohtaja totesi äänestyksen perusteella sivistyslautakunnan päättäneen tehdyn vastaesityksen mukaisesti.              

Päätös Sivistyslautakunta hyväksyy sivistys- ja hyvinvointipalvelualueen tilojen käytön toimenpideohjelman vuosille 2025-2030 toimivaltaansa kuuluvin osin.

Lautakunta kuitenkin painottaa, että nyt ei tehdä lakkautuspäätöksiä vaan lapsimäärän kehittymistä seurataan ja tilannetta tarkastellaan tulevaisuudessa uudestaan, jos yksiköiden toiminta vaarantuu alhaisen lapsimäärän vuoksi.

 Liite 1. Sivistys- ja hyvinvointipalvelualueen tilojen käytön toimenpideohjelma 2025-2030

 Liite 2. Sivistys- ja hyvinvointipalvelualueen tilojen käytön toimenpideohjelma vuosille 2025-2030 lausuntojen yhteenveto

 Liite 3. Vammaisneuvoston lausunto lausuntopyyntöön asiassa Sivistys- ja hyvinvointipalvelualueen tilojen käytön toimenpideohjelmaluonnos 2025-2030