Kunnanhallitus
Pöytäkirja 15.06.2026/Pykälä 110

Kunnanhallitus 15.06.2026 § 110  

318/02.01.00/2026  

Vuosittaisen talousarviovalmistelun käynnistämiseksi kunnanhallitus hyväksyy kunnan hallintosäännön 9. luvun 1 §:n mukaisesti talousarvion suunnittelukehykset ja talousarvion laadintaohjeet, joiden perusteella toimielimet laativat talousarvioehdotuksensa.
 

Julkisen talouden kehitys

Valtiovarainministeriön kevään taloudellisen katsauksen mukaisesti talouden toipuminen viivästyy Lähi-idän kriisin ja energian hinnan nousun vuoksi. BKT:n odotetaan kasvavan vain 0,6 prosenttia vuonna 2026, mutta kasvun odotetaan vahvistuvan 1,7 prosenttiin vuosina 2027-2028. Öljyn hinnan kasvu heikentää ulkoista kysyntää ja kotitalouksien ostovoimaa, mikä hidastaa sekä vientiä että yksityistä kulutusta. Asuntorakentaminen pysyy heikkona, työttömyys on korkealla ja työllisuuden paraneminen viivästyy.

*Lähde Valtiovarainministeriön taloudellinen katsaus 30.4.2026

Valtiovarainministeriön keväällä julkistaman kuntatalousohjelman mukaan kuntien taloudessa on edelleen tuntuva sopeuttamistarve. Kuntien talouspaineita lisäävät sovitut palkkaratkaisut, työttömyysetuuksien kasvaneet rahoitusvastuut, valtionosuuksiin kohdistuvat leikkaukset ja välttämättömät investoinnit. Toimintakulujen kasvun taustalla on etenkin henkilöstökustannusten kasvu ja palkankorotukset ovat suurimmillaan lähivuosina. Henkilöstökustannuksia hillitsee osin kuntien omat sopeutustoimet.

Kuntien peruspalveluiden painopiste on sivistys- ja kulttuuripalveluissa, joiden yhteenlaskettu palvelutarve on laskeva. Laskeva palvelutarve ei kuitenkaan realisoidu menojen alenemisena samassa suhteessa, sillä menot eivät jousta mm. palveluverkkoon, henkilöstörakenteeseen ja lainsäädännöllisiin velvoitteisiin liittyvien jäykkyyksien takia. Lisäksi varhaiskasvatuksen osallistumisaste ja erityisen tuen tarve ovat lisääntyneet viime vuosina.

TE-palvelu-uudistuksen myötä kunnille siirtyi osittainen työttömyysetuuksien rahoitusvastuu, joka on luonteeltaan suhdanneherkkää ja vaikeammin ennakoitavaa. Kuntien rahoitusosuus työttömyysetuuksista kasvaa portaittain työttömyyden keston mukaan ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyys aiheuttaa suuren osan kuntien työttömyysetuuksien rahoituskustannuksista.

Kuntien valtionosuuksien kasvu vaihtelee vuosittain. Valtionosuuksia pienentävät hallituksen aiemmin päättämät pysyvät vähennykset. Lisäksi vuonna 2027 valtionosuuksia heikentävät valtionosuuksista vähennettävien perustoimeentulotuen kustannusten voimakas kasvu sekä kehysriihessä päätetty indeksijarrun tason korottaminen 2,8 prosenttiyksikköön. Samanaikaisesti valtionosuuksia kasvattavat kustannustenjaon tarkistukset ja indeksikorotukset. Määräaikaisten leikkausten päättyessä valtionosuuksien kasvu on voimakkaampaa vuosina 2028–2030.

Kuntien peruspalvelujen valtionosuusuudistus sekä kiinteistöverouudistus ajoitettunevat tuleville taloussuunnitelmakausille.
 

Mäntsälän kunnan talouden kehitys, vuoden 2027 talousarviokehys ja vuosien 2028-2030 taloussuunnitelma

Mäntsälän kunnan talous on ollut vuodesta 2020 lähtien positiivinen. Positiivinen tulos johtuu pääsääntöisesti valtionosuuksien ja verotulojen hyvästä kehityksestä ja maa-alueiden (yritystontit) myyntivoitoista. Kunnan taseessa kertynyttä ylijäämää on 74,2 milj. euroa, lainakanta on 78,4 milj. euroa.

Vuoden 2026 osalta ennustetaan tilikaudelle yli 2 milj. euron ylijäämää. Ylijäämä on lähinnä kirjanpidollinen johtuen sotekiinteistöjen yhtiöittämisestä aiheuttamasta myyntivoitosta.

Vuoden 2027 kehys näyttää 2,7 milj. euron alijäämäistä tilikauden tulosta. Jo vuoden 2027 kehykseen on tehty merkittäviä kulusopeutuksia verrattuna vuoden 2026 talousarvioon. Talousarviokehyksen laatiminen on tehty yhdessä palvelualueiden kanssa. Menojen arvioinnissa on huomioitu kustannustason kasvu niissä kuluerissä, joissa kustannukset ovat tänä vuonna kasvaneet ja on tiedossa eri palvelusopimusten mukaiset hintojen korotukset.

Kunta-alan työehtosopimus hyväksyttiin keväällä 2025. Sopimuskausi kestää 29.2.2028 saakka. Kehyksessä on otettu huomioon sopimuskorotuksina 3,9  % vuodelle 2027, 2,4 % vuodelle 2028 vuosille vuodelle 2029 2,2 % ja vuodelle 2030 2,00 %. Palkkojen sivukulut on ennakoitu Kuntaliiton ja KT:n ennusteiden perusteella.

Talousarviokehyksen tuloslaskelmassa toimintatuotot pienenevät vuoden 2026 muutettuun talousarvioon verrattuna 36,9%. Muutos johtuu vuodelle 2026 kirjautuneesta Mäntsälän sotekiinteistöt oy:lle siirtyneiden rakennusten myyntivoitosta.

Toimintakulut kasvavat vuoden 2026 muutettuun talousarvioon verrattuna 0,3 %. Henkilöstökulut nousevat 2,3 % ja muut toimintakulut nousevat 13,9 % johtuen pääasiassa Anttilan ja Heikkilän päiväkotien rakennusten vuokrakuluista. Muut kululajit laskevat verrattuna muutettuun talousarvioon.

Käyttötalouden toimintakate heikkenee 7,7 % vuoden 2026 muutettuun talousarvioon  verrattuna.

Kunnan väestön kasvuksi strategian mukaisesti tavoitellaan 600 asukaan lisäystä vuoteen 2030 mennessä (vuoden 2026 talousarviossa 21 519 asukasta). Talousarvion laskelmissa arvioidaan väestön kasvavan suunnittelukaudella 0,2 % vuosittain.

Palvelualuekohtainen talousarviokehys vuodelle 2027 on esitetty alla olevassa taulukossa (sisältäen ulkoiset ja sisäiset tulot ja menot). Palvelualueittain näkyy muutos muutettuun vuoden 2026 talousarvioon.

Taulukko: Ulkoiset ja sisäiset erät palvelualueittain verrattuna vuoden 2026 muutettuun talousarvioon.

Verorahoitus kehyksessä on arvioitu Kuntaliiton kevään ennusteiden mukaisesti. Kunnan veroprosentteihin ei ole tehty muutoksia. Kunnan veroprosentti on 8,3 % ja kehyslaskelmassa on käytetty nykyisiä kiinteistöveroprosentteja.

Verotuloennusteisiin ja valtionosuuksiin on odotettavissa vielä päivityksiä valtion budjettiesityksen edetessä. Alustavien laskelmien mukaan verotulot nousevat 1,1 % ja valtionosuudet laskevat 11,2 %. Kunnan vuosikatteeksi täten tulisi 5,9 milj. euroa. Esitetty vuosikate ei tule kattamaan poistoja.

Kehyslaskelmassa on huomioitu Nivos Oy:ltä perittävä pääomalainan korko.

Talousarviovuonna 2027 korkokustannukset on arvioitu olevan n. 1,8 milj. euroa, suunnitelmavuosina korkokustannukset ovat yli 3,5 milj. euroa esitetyllä talous- ja investointisuunnitelmalla.

Kunnan tuloslaskelman suunnitelmavuosia on arvioitu varovaisesti kehykseen palvelualueiden vuoden 2025 toteutuman pohjalta. Suunitelmavuosi 2028 näyttää alijäämäiselta ja vuodet 2029-2030 näyttää lievästi ylijäämäiseltä, mikäli velkamäärä kasvaa yli 90 milj. eurolla eikä toimintaan tehdä merkittäviä muutoksia. Suunnitelmavuodet tarkentuvat myöhemmissä talousarviokäsittelyissä.

 Investoinnit ja lainakanta

Vuosina 2021-2024 on positiivisesta tilikauden tuloksesta tehty yhteensä 18 milj. investointivaraukset uimahallin rakentamiseen. Rakentaminen on ajoitettu vuosille 2028-2030.

Vuosina 2021-2025 lainakantaa on pystytty pienentämään suunnitelmallisesti 4743 eurosta/asukas 3757 euroon/asukas. Talousarviokehyksen liitteenä olevan investointisuunnitelma sisältää uimahallin rakentamisen lisäksi kirjaston uudisrakennuksen, Ehnroosin koulun lisärakentamisen ja muita pienempiä investointeja. Investointimenot liitteen mukaisessa investointisuunnitelmassa ovat tulevalle neljälle vuodelle 91,8 miljoonaa euroa.

Kunta ei pysty rahoittamaan investointeja tulorahoituksella ja kunnan velkamäärä tulee uudelleen kasvamaan. Nykyisen suunnitelman mukaisilla investointimenoilla lainamäärän kasvu on yli 60 miljoonaa, joka lisää myös arviolta kunnan korkokustannuksia vuodesta 2026 vuoteen 2030 arviolta n. 2 milj. eurolla. Investointeja tulee karsia ja priorisoida lautakuntavaiheessa huomioiden suunnitelmavuosien vuosikatteen suuruus ja sen mahdollistama investointivara.

Uimahallin vuosikatetta heikentävä vaikutus on arvioilta n. 0,9-1 milj. euroa vuosittain toiminnan käynnistyessä. Myös mahdollinen kirjasto- ja koulurakentaminen tulee lisäämään kunnan jatkuvan toiminnan kustannuksia taloussuunnitelmavuosien jälkeen, kun investoinnit valmistuvat. Palvelurakennetta tulee tarkastella kriittisesti kokonaisuudessaan. Kunnanhallitus ottaa kantaa lautakuntien esitykseen 26.10 ja 9.11.2026 kokouksissaan.

Kunnan investointimenot kehyksessä vuodelle 2027 on arvioitu olevan 9,1 milj. euroa. Kunnan vuosikatteen ollessa kehyksessä 5,9 milj. euroa, tulisi investoinneista merkittävä osa rahoitettavaksi 3,2 milj. lainarahoituksella.

Vuonna 2027 lainakanta kokonaisuudessaan kasvaa n. 2,4 milj. eurolla. Kunnan velkamäärä talousarviokehyksessä 2027 on n. 68,2 milj. euroa

(3 244 euroa/asukas).

Valmistelija 

 Talousjohtaja Samola Riitta, riitta.samola@mantsala.fi

Esittelijä 

 Kunnanjohtaja Laurila Hannu

Päätösehdotus

Kunnanhallitus päättää

Käsittely

 Talousjohtaja Riitta Samolaa kuultiin asiantuntijana pykälän yhteydessä.

Päätös 

Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti.

 Liite 1. Mäntsälän kunta/tulos- ja rahoituslaskelma 2027 ja tunnusluvut

Liite 2. Talousarvion 2027 ja taloussuunnitelman 2028 – 2030 laadintaohje

Liite 3. Investointisuunnitelma 2027-2030